Kansalaisaloitteen koko teksti myös täällä 

Kansalaisaloitteen otsikko:

Täydentävät hoidot kaikille- Kansalaisten yhdenvertainen valinnanvapaus saada täydentäviä hoitoja on turvattava  

Aloitteen päiväys: 6.8.2019

Aloitteen muoto: Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä

ALOITTEEN SISÄLTÖ

Me allekirjoittaneet, äänioikeutetut Suomen kansalaiset ehdotamme, että eduskunta ryhtyy lainvalmistelutoimenpiteisiin, joilla turvataan, että kaikilla on halutessaan vapaus valita ja myös taloudellinen mahdollisuus käyttää turvallisia täydentäviä hoitoja.

Tällaisia ovat mm. akupunktio, kiropraktiikka, kalevalainen jäsenkorjaus, joogaterapia, lymfahieronta, taideterapiat, vyöhyketerapia, naprapatia, osteopatia ja monet muut toimivat hoidot, joita kutsutaan myös luontaishoidoiksi.  

Haluamme, että meillä kaikilla on valinnanvapaus ja tasavertainen mahdollisuus ylläpitää terveyttämme, ehkäistä sairastumistamme, hoitaa vaivojamme ja lievittää kipujamme kaikin sellaisin tavoin, jotka ovat osoittautuneet hyödyllisiksi ja toimiviksi. 

Nyt täydentävien hoitojen käyttäjä on eriarvoisessa asemassa tavanomaisten terveyspalvelujen käyttäjän kanssa. Hänellä ei ole mahdollisuutta valita täydentäviä hoitoja terveyskeskuksessa, sairaalassa tai yksityisellä lääkäriasemalla, koska niitä ei ole julkisesti tuetussa terveydenhuollossa kaikkien saatavilla. Hän voi hakea tällaisia hoitoja yksityisiltä luontaishoitajilta maksamalla niistä, myös arvonlisäveron. Hän ei saa hoidoista sairauskulukorvausta. Tämä rajoittaa erityisesti pienituloisten valinnanvapautta. Jokaisella täytyy olla yhdenvertainen mahdollisuus valita ja käyttää turvallisia täydentäviä hoitoja. Siksi eduskunnan on tarpeen ryhtyä toimiin, jotta kansalaisten valinnanvapaus ja yhdenvertaisuus terveydenhoidossa toteutuvat.

Ymmärrämme, että työ on ollut ja on haastavaa johtuen mm. jyrkistä eturyhmien ja näkemysten ristiriidoista, joiden kärsijöiksi me kansalaiset emme halua joutua. Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman tehtävä ”Selvitetään vaihtoehto- ja uskomushoitojen eri sääntelymahdollisuudet” on nyt oiva mahdollisuus. Yhteistyössä tulee selvittää ja pohtia perinpohjaisesti ja ennakkoluulottomasti, miten myös Suomessa voitaisiin lisätä kansanterveyttä, kunnioittaa yhdenvertaista valinnanvapautta ja vähentää terveydenhuollon kustannuksia hyödyntämällä täydentäviä hoitoja, kuten mm. Ruotsissa on juuri tehty.       

ALOITTEEN PERUSTELUT

Määritelmä

Täydentävillä hoidoilla tarkoitamme näyttöön perustuvia täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitomuotoja (kansainväliset termit ovat Complementary and Alternative Medicine, CAM ja Integrative Medicine). Näitä hoitoja saa Suomessa pääasiassa vain julkisesti tuetun terveydenhuollon ulkopuolella. Monessa maassa niitä on liitetty viralliseen terveydenhuoltoon. Niitä kutsutaan myös luontaishoidoiksi ja lääkkeettömiksi hoidoiksi. Suomalaisessa julkisuudessa on näkynyt myös harhaanjohtava termi ”uskomushoito”.

Kansalaisten yhdenvertaisuus ja valinnanvapaus

Runsas miljoona suomalaista käyttää täydentäviä hoitoja varovaistenkin arvioiden mukaan. Puolet aikuisista on käyttänyt tai kokeillut täydentävien hoitajien palveluja vuonna 2018 tehdyn väestökyselyn mukaan. Hoitoihin turvaudutaan terveyden edistämiseksi tai vaivojen ja oireiden lievittämiseksi tavanomaisten, virallisten hoitopalvelujen täydennyksenä, ei niiden vaihtoehtoina. Suurin osa käyttäjistä saa kyselytutkimusten mukaan niistä apua. Kansalaisten tasa-arvon ja terveydenhoidon yhdenvertaisuuden periaatteet edellyttävät, että kaikilla on samat mahdollisuudet käyttää hyviksi osoitettuja terveyden edistämisen ja hoidon keinoja.

Yhteiskunnalliset perustelut

Täydentävien hoitojen saatavuus on myös suomalaisen yhteiskunnan kannalta tärkeää. Useat ihmiset kärsivät niin Suomessa kuin muuallakin vaivoista, kivuista ja terveyshuolista, joille ei löydetä selvää syytä tai auttavaa hoitoa. Myös erityisesti selkä- ja hartiavaivat sekä mielenterveyteen liittyvät ongelmat hankaloittavat jokapäiväistä elämistä. Seurauksena on usein lisääntynyt lääkkeiden käyttö, poissaolot työstä ja pitkäaikainen työkyvyttömyys.

Täydentävät hoidot virallisen terveydenhuollon tukena voivat vähentää näitä kielteisiä vaikutuksia. Ne voivat lisätä kansanterveyttä. Esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinvaivojen, migreenin ja liiallisen stressin lievitys ja voinnin parantaminen onnistuvat usein täydentävillä, lääkkeettömillä keinoilla. Niiden kustannukset ja ympäristöhaitat jäävät alemmiksi kuin muutoin, koska niissä ei käytetä lääkkeitä, leikkauksia eikä vaativaa teknologiaa.    

Lainsäädännön valmistelussa on perinpohjaisesti ja ennakkoluulottomasti selvitettävä mahdollisuuksia ja ratkaisuvaihtoehtoja hyödyntää täydentäviä hoitoja kansainvälisen ja kotimaisen tiedon ja tutkimuksen pohjalta.     

Hallitusohjelma

Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelmassa luvataan siirtää terveydenhuollon painopistettä perustasolle varmistamalla, että perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ovat jokaisen saavutettavissa oikea-aikaisesti ja laadukkaasti, ja ottaen huomioon tuottajakentän monipuolisuus ja lähipalveluiden saavutettavuus. Täydentävät hoidot ovat perustason palveluita ja lähipalveluita, joista käyttäjät kokevat saavansa terveyshyötyä. Ne myös lisäävät työllisyyttä. Tulevaisuuden sote- keskusten taakkaa voidaan keventää hyödyntämällä myös täydentäviä hoitoja. 

Hallitusohjelman tehtävä ”Selvitetään vaihtoehto- ja uskomushoitojen eri sääntelymahdollisuudet” on välttämätön, mutta vaativa, kuten ohjelmaan päätyneistä termeistä ”vaihtoehto- ja uskomushoidot” voi päätellä. Suomessa vastakkainasettelu eri eturyhmien ja näkemysten välillä on jyrkkä. Tietoa hyödynnetään erittäin vähän ja tietämystä on heikosti. Hallitusohjelma tarjoaa mahdollisuuden purkaa ja poistaa niitä syitä, joiden vuoksi meillä kansalaisilla ei ole yhdenvertaista valinnanvapautta saada täydentäviä hoitoja.

Ruotsin ja Norjan käytännöt sekä WHO:n suositukset

Aloitteen tavoite on turvata lainsäädännöllä suomalaisille yhdenvertainen mahdollisuus käyttää täydentäviä hoitomuotoja. Sitä tukevat myös kansainväliset käytännöt. Ruotsi on uudistamassa alan lainsäädäntöä, vapauttamassa nykyisiä rajoituksia ja lisäämällä tietoa, koulutusta ja tutkimusta. Norjassa yli puolet sairaaloista tarjoaa potilaille täydentäviä hoitoja.

Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee jäsenmaitaan yhdistämään (integroimaan) perinteisiä ja täydentäviä hoitomuotoja tavanomaiseen terveydenhuoltoon. Suomessa kalevalainen jäsenkorjaus on yksi esimerkki kotoperäisestä, tieteellisesti tutkituista perinnehoidoistamme (Tieteellisesti tutkitut määrämuotoiset perinnehoidot 2019).

Täydentäviä hoitoja koskeva tieteellinen tutkimus

Tutkimustietoa täydentävistä hoitomuodoista on olemassa kansainvälisesti useilta tieteenaloilta. Sitä tunnetaan Suomessa huonosti.  Pohjoismaista tutkimusta ilmestyy vuosittain noin 120 tieteellistä julkaisua. Kotimaassa alan tutkimusta on vähän. Norjassa on terveysministeriön rahoittama Maailman terveysjärjestön WHO:n yhteistyökeskuksena toimiva tutkimuskeskus Arktisessa yliopistossa Tromssassa. Yhdysvalloissa toimii valtion rahoittama kansallinen tutkimuskeskus ”National Center for Complementary and Integrative Health” ja maassa on kymmeniä alan yliopistollisia tutkimuskeskuksia. Keski-Euroopassa, kuten Saksassa ja Sveitsissä, joissa monia hoitoja saa terveydenhuoltojärjestelmän palveluina, myös julkaistaan paljon tutkimusta.

Lukuisista täydentävistä hoidoista, niiden biolääketieteellisestä tehosta ja koetuista terveysvaikutuksista on tutkimustietoa. Haasteena tutkimuksessa on biolääketieteellisten ja kokonaisvaltaiseen hoitamiseen nojaavien menetelmien välillä vallitseva erilainen näkemys, miten hoidon vaikutus määritetään. Lainvalmistelua varten tutkimustieto on koottava ja hyödynnettävä, jotta päätöksissä on mahdollista huomioida tutkimusnäyttö.


MUUT VERKKOSIVUT 

1. Täydentävät hoidot kaikille - verkkosivut

2. Täydentävät hoidot kaikille -facebook 

3. Norjan terveysministeriön rahoittama yliopistollinen CAM tutkimuskeskus (en, no)

http://nafkam.no/en 

4. Ruotsin hallituksen pyytämä laaja selvitys 2019: Täydentävä ja vaihtoehtoinen lääketiede ja hoito - potilasturvallisuus, tutkimus ja dialogi. (ruotsiksi)

https://www.regeringen.se/rattsliga-dokument/statens-offentliga-utredningar/2019/03/sou-201915/

5. Lakiehdotus Ruotsin hallitukselle: Täydentävä ja vaihtoehtoinen lääketiede ja hoito. 2019 (ruotsiksi) 

https://www.regeringen.se/rattsliga-dokument/statens-offentliga-tredningar/2019/06/sou-201928/

4. Maailman terveysjärjestön perinteisten hoitojen strategia: 2014-2023 (eng)

https://www.who.int/medicines/publications/traditional/trm_strategy14_23/en/

Lue ja allekirjoita kansalaisaloite

www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/5011